Tiedätte sen päivän vuodesta, kun uutisoidaan, että tänään elimme yli planeetan varojen? Sitä kutsutaan ylikulutuspäiväksi ja tänä vuonna se oli elokuun alussa. Saman logiikan voi tehdä myös naisten ja miesten palkoille. Verrattuna miesten palkkoihin, me naiset lakkaamme tienaamasta huomenna. Niin että hyvää palkkapäivää vaan, arvon neidit ja rouvat.

Euroopan komission raportin mukaan sukupuolten välinen palkkaero EU-maissa on 16,2%, mutta Suomessa se on 17,4%. Tuossa siis tarkoitetaan keskimääräistä tuntipalkkaeroa. Mitä tulee kokonaistuloihin, niin mulla on hyviä ja huonoja uutisia.

Hyvät uutiset: Emme muihin EU-maihin verrattuna ole yhtä surkealla tolalla kuin ylemmässä tilastossa.

Huonot uutiset: se faktinen luku on 24,1%.

Kyllä, sukupuolten kokonaistulojen ero Suomessa on 24,1 % ja se on hävettävän suuri luku. Ja kun palkkaerot ovat työssäkäyvillä kovat, kertautuu se kun vuodet vierivät. Naisten ja miesten väliset eläke-erot ovat vielä suuremmat (työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden miesten keskimääräinen eläke on satoja euroja (vuonna 2016 yli 500 euroa) suurempi kuin naisten).

Komission mukaan palkkaepätasa-arvoon on viisi pääasiallista syytä:

• Johtajat ja esimiehet saavat enemmän palkkaa, ja he ovat laajalti miehiä.
• Naiset huolehtivat palkattomista tehtävistä enemmän kuin miehet (kotityöt, hoitotehtävät jne). Työmarkkinakontekstissa tää vaikuttaa siten, että naiset vaihtavat näistä syistä osa-aikaiseen työhön moninkertaisesti useammin kuin miehet.
• Naiset viettävät miehiä useammin pitkiä ajanjaksoja poissa työmarkkinoilta (syyn taidatte tietää).
• Nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaerot.
• Palkkasyrjintä

No perhana. Mitä asialle sitten voi tehdä? Yksi vaihtoehto on tietysti vain tehdä aktiivisesti töitä 75,9% työajasta ja lopun ajan laiskotella, tehdä erilaisia testejä Buzzfeedissa (Valitse suosikkikakkusi niin kerromme kuka on täydellinen Disney-prinssi-poikaystäväsi!), juoruta naapurihuoneen Ritvan kanssa (Ritva tietää aina parhaat juorut) ja käydä röökijengin seurana pihalla vaikket polttaisikaan. Mutta mikäli jonkinsorttinen uraeteneminen siintää silmissä, niin tää ei ole kauhean tuloksekas strategia.

Voimmeko tehdä jotain muuta? Kyllä. Paljonkin asioita, mutta erityisesti meidän täytyy uudistaa meidän perhevapaajärjestelmämme. Me tarvitaan isejä myös kotiin ja äitejä myös töihin. Me tarvitaan paremmat mahikset yhteensovittaa työelämää ja perhettä esim. osa-aikatyön tai etätyön ja laadukkaan varhaiskasvatuksen kautta.

Mun sukupolven ihmiset on kyllästyneitä odottamaan, että tää homma saadaan kasaan ja vastaamaan nykyaikaa.