Lapseni on siinä iässä, että voimme vihdoin löytää yhteisiä tv-sarjoja katsottavaksi. Tämä sai alkunsa pari vuotta sitten, kun löysimme Modern Family -sarjan. Amerikkalainen sitcom kuvaa kalifornialaista perhettä useammassa sukupolvessa. Se on mockumentary-tyyliin tehty, eli välillä päähenkilöt antavat haastatteluja suoraan kameralle. Neljättä seinää rikotaan myös kohtauksissa. Hahmot ovat hullunkurisia mutta sympaattisia, ja et tule näkemään yhtäkään jaksoa, jossa joku (yleensä Phil) ei kaadu, liukastu, kompastu, lyö itseään, sytytä itseään vahingossa tuleen tai muuten joudu jonkinlaiseen haveriin. 

Suomen Netflixistä löytyy melkein kaikki sarjan tuotantokaudet (jostain syystä alusta ja välistä puuttuu muutama) ja viimeisimmät kaksi uupuvat vielä. Kaudet 10 ja 11 (joka on sarjan viimeinen kausi, ja käynnissä Yhdysvalloissa juuri nyt) toivottavasti tulevat Netflixiin pian.

Kerran, kun Modern Familya oltiin katsottu putkeen aika monta viikkoa, ehdotin lapselleni, että voisimme testata yhtä IKIVANHAA ohjelmaa, josta hän saattaisi innostua: nimittäin Frendejä. Pakotin hänet katsomaan yhden jakson, ja yritin ehkä toista, mutta hän haukotteli mielenosoituksellisesti ja kysyi voisimmeko vaihtaa Moderniin Perheeseen. 

Mutta, kuten voimme olettaa, ÄIDIT TIETÄVÄT KAIKEN AINA PARHAITEN!

Loppusyksystä hän yhtäkkiä kiinnostui Frendeistä, ja nyt se on hänen uusi suosikkisarjansa. Paitsi että on katsottu sarja kokonaan (useampaan kertaan; joululoma tarjosi tauotonta sarja-aikaa), lapsi on hankkinut Friends-hupparin, Friends-jääkaappimagneetit ja Friends-kalenterin.

Minä sen sijaan sain jossain vaiheessa yliannostuksen Frendejä, ja otin katseluun toisen sarjan: Brooklyn 99. Olin joskus aloittanut sen katsomalla muutaman jakson, mutta joululomalla oli aikaa paneutua paremmin ja vähän bingeata. Tämä sarja on IHANA. 

Ystävyys Frendeissä on sympaattista, mutta Brooklyn 99:ssa se on vielä hienompaa. Käsikirjoitus on äärimmäisen terävä ja hahmot todella kekseliäitä, sympaattisia, kreisejä, omalaatuisia ja johdonmukaisia. Brooklyn 99 pyöri alun perin USA:ssa Foxilla, jossa se lopetettiin viiden kauden jälkeen, mutta onnekseni NBC osti sen välittömästi pois kuleksimasta, ja on tuottanut sen jälkeen kaksi kautta lisää, joista siis uusin (seitsemäs) alkaa USA:ssa telkkarissa helmikuussa, mutta kahdeksas kausi on tilattu jo (ennen kuin tämä seitsemäs edes pääse telkkariin). 

Bingeaamisen huono puoli, erityisesti kun katsoo sarjaa, jota on useampi tuotantokausi, on se, että putken jälkeen iskee tyhjyys. Vähän kuin hyvä ystävä olisi ollut kyläilemässä ja olisit saanut viettää hänen kanssaan todella paljon aikaa, mutta sitten vaan tulisi aika hänen lähteä kotiinsa johonkin toiselle mantereelle, ja et salee näkisi häntä taas moneen vuoteen.

Eli kun tämä nuoriso on niin nokkelaa ja luovaa, ja muutenkin keksii kauheasti uusia sanoja kaikille asioille (yolo, sexting, bromance jne), niin mikä on sana tälle sarjan loppumisen jälkeiselle tyhjyyden ja kaipuuden tunteelle?