”Mitä ei löydy naisen käsilaukusta, sitä ei tarvitse” kertoo kulunut ja typerä sanonta, joka pitää lausua ääneen joka kerta kun joku kaivaa kassistaan esiin jotain epätavallista tai tavallista. Sanonta ei tietenkään pidä paikkaansa, koska olen USEIN sellaisessa tilanteessa, jossa olisi akuutti nenäliinan, tamponin tai ruuvimeisselin tarve, ja juuri sillä kertaa ne ovat jääneet toiseen käsilaukkuuni.

Nämä kolme asiaa mulla kuitenkin AINA on kaikissa laukuissani:

Käsidesi

Ikinä ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan: Kaadat kaffet rinnuksille, tajuat että lapsi on pyyhkinyt käsivarteesi räkää, joudut kättelemään Joachim Löwiä. Siksi kannattaa aina kantaa mukanaan käsidesiä, ja mieluiten sellaista joka tuoksuu ihanalta. Itse tuoksun tänään trooppiselta cocktailita (eli merenneidolta, ilmeisesti). Näitä kannan kotiin Amerikasta erilaisina versioina (suosikkikauppani on Bath and Bodyworks), mutta eiköhän näitä ala pikkuhiljaa saamaan myös Suomesta.

Toim. huom: Käsidesi sisältää alkoholia, mutta siitä ei tule känniin. Älä kysy miten tiedän.

Laturi

Skenaario: Pelasit ensin Pokémon Gota puoli tuntia, jonka jälkeen yritit tehdä todella vaikeaa Musical.ly -videota (koska oli niin vaikea saada huulisynkka osumaan, jouduit tekemään videon ainakin yhdeksän kertaa). Akkusi hupeni 4 prosenttiin. JUURI silloin näet sinisellä taivaalla valkoisen pilven joka näyttää TÄYDELLISESTI siltä kakkapökäle-emojilta! Saat viimeisillä virroillasi napattua kuvan, mutta miten saat postattua sen SEKÄ instaan että instastoryyn että snäppiin? Pakko siis ladata puhelinta. Myös esim voisi olla joku työjuttu tai oikea hätätapaus, ja silloinkin olisi tärkeää, että puhelimessa on virtaa.

Huulikiilto

Löysin kerran täydellisen huulikiillon. Siis TÄYDELLISEN. Tiedän, että moni nainen ei välttämättä koko elämänsä aikana kertaakaan saa kokea sitä tunnetta. Iloitsin, ja nautin jokaisesta yhteisestä sekunnista. Silti, onneni oli ennenaikaista. Kun huulikiilto loppui, menin Sokokselle Guerlainin tiskille, jossa minulle tarjoiltiin musertava suru-uutinen: Kyseinen huulikiilto oli ollut vain yhden sesongin tuote, jonka valmistaminen oli lakkautettu.

Harhailin seuraavat vuodet kosmetiikkatiskejä pienessä sumussa. Aika tai raha ei ollut rajoitteeni, mutta mikään ei enää tuntunut miltään. Kokeilin kyllä uusia, mutta ne oli vain vähän sinnepäin. Lopulta tyydyin mukavuussuhteeseen erään Chanelin kanssa, joka oli ihan ookoo – ei räjäyttänyt tajuntaani mutta arki sujui suhteellisen kivasti yhdessä. Kunnes eräänä päivänä…  Eräs saksalainen hurmasi minut täysin! Lidlin Cien huulikiilto Frozen Ice maksaa muutamia euroja, ja olen päässyt suhteessani taas samaan euforiaan kuin aikoinaan Guerlainin kanssa.